SuomiVenäjä
topbar

Kuvalan tilan historia

 

Kuvalan tila

Kuvalan tila sijaitsee Mäntyharjun kunnan länsiosassa, Kukonkorven kylässä. Isojaossa oli aikanaan perustettu Hälikkä-niminen tila, josta myöhemmin jaettiin erikokoisia kantatiloja. Näistä yhdeksi muodostui Kuvala.

Perimätietojen mukaan tila on saanut nimensä sen ajan metsästyskulttuuriin liittyen; silloiset metsästäjät eräreissuillaan ovat pitäneet teeren kuvia Kuvalan tilan mailla. Tilan mailla on myös jäänteitä hiillos- ja tervahaudoista, joissa valmistettiin tuotteita myyntiin. Siihen aikaan myyntituotteita kuljetettiin vesiteitse Kotkan satamaan. Historiallisesta paikasta kertoo myös yhden "museoaittamme" seinään ruotsalaisittain kirjoitettu teksti: "Tämä ristapuoti on rakennettu toucocussa 1 1830 Johan Pira".
 

Hälikän isäntä haki nuoren emännän Alma Piiran (s.1877) Nurmaan kylästä. Nuori avioliitto päättyi onnettomasti, kun isäntä ja kaksi poikaa kuoli keuhkotautiin. Nuori leski Alma jäi tilaa pitämään.

Toivolan kylältä Otto Haajanen (s.1880) oli veljensä kanssa työ- ja liiketoiminnassa Kotkassa, missä hän sai kuulla ystäviltään ison talon nuoresta leskestä. Otto päätti kokeilla onneaan ja lähti kosiomatkalle päätyen Kuvalan tilan isännäksi 1900-luvun vaihteessa. Almalle ja Otolle syntyi kahdeksan lasta joista kaksi kuoli pienenä.

Oton poika Eemil Haajanen (s.1906) ryhtyi tilan pitoon vuonna 1940. Hän kasvatteli karjaa ja viljeli peltoja. Eemil hävitti lehmät pois 1969 ja jäi eläkkeelle elättäen itsensä metsän tuotolla.

Eemelin poika Eino Haajanen (s.1932) aloitti tilan pidon vuonna 1975 vaimonsa Tuovin kanssa. He saneerasivat navetan emakkosikalaksi ja 1980 laajensivat 55-paikkaseksi porsitussikalaksi. 1990-luvun alussa lihan hinta putosi, joten oli keksittävä uutta jotta pysyi leivässä. 1995 Kuvalaan tuli Suomen ensimmäinen emutarha. 16 emunuorikkoa haettiin silloin Saksasta. Parhaimmillaan kanta käsitti 200 lintua. Tila toimi erikoisine eläimineen ja nähtävyyksineen maatilamatkailukohteena.

Tilateurastamo valmistui vuoden 2000 marraskuussa, jolloin emun lihan tuotteistaminen alkoi kunnolla. Sai viljapossua, emua ja kalkkunaa.

Vuonna 2000 Kuvalassa tehtiin jälleen sukupolven vaihdos kun remmiin vaihtui nuoripari, Einon poika Janne (s. 1981) emäntänsä Heidin kanssa.

Emuaikaa Kuvalassa vietettiin 1995–2004, mutta sen verran outo lintu se oli, että ei iskenyt Suomen markkinoille hinnan ja tuotteiden myötä. Niinpä emut vaihtuivat pienempiin tipuihin. Perustimme pienen 400 eukon lattiakanalan. Vapaan kanan munia! Mutta possut jäivät kuvioihin! Viljapossua edelleen! Ja joulun alla kalkkunaa! Njam!

Mutta ei se niin helppoa ole ollut… laitos oli jo lopetuksen alla, kun EU:n tuomat muutokset tiukkenivat 2005 niin, että meinasimme heittää hanskat tiskiin. Isäntä kävi melkein kolme vuotta vieraan hommissa. Vuoden 2006 tarkastuksessa kaikki kuitenkin muuttui ja saimme ”jatkoluvan”, jonka jälkeen teimme vuonna 2007 täydellisen remontin possulassa. Emakot ja Hessu-karju lähti, ostoporsaat tulivat tilalle! Muutimme karsinat, sontakoneet, ilmastoinnin, automaattiruokinnan, koko homman uusiksi. Samana kesänä rakensimme myös vuokrahuvilan rantaan.

Meidän possut ovat herkkupyllyjä! Niin minä niitä kutsun. Saavat oman pellon viljaa ja naapurien kasvattamaa, ja jäteleipää! Pullaa, ruista ja sämpylöitä! Ja heinää! Ja hyvää on läski!

Ja kanat myös! Voi miten keltane on munien keltuainen.

Pienen possun tarina alkaa emakkosikalasta, siellä se syntyy ja kasvaa 25-30  kiloiseksi, jonka jälkeen HK:n eläinkuskit hakevat sen kyytiinsä ja hurauttavat Kuvalan mäelle. Possut tulevat 30–35 parteissa, koska tarkoitus on tehdä itse kaikki oman teurastamon kautta. Ja viljatiiviste ja leipäkausi alkaa. Pikkuporsaasta lihasiaksi kestää 2,5-3 kk, jonka jälkeen Mäntyharjun eläinlääkäri perjantai iltapäivällä leimaa possun, ja lauantaina kutitellaan!

Meidän viljapossua on saatavilla Mäntyharjun, Hirvensalmen, Pertunmaan ja Rantakylän S-Marketeista sekä Mikkelin Prismasta. Mahdollisuus myös tilata suoraan tilalta